Salattu (2004)
| 1. Lupaus | MP3 |
| 2. Valon valtakuntaan | MP3 |
| 3. En välitä | MP3 |
| 4. Sinä vain | MP3 |
| 5. Kaikkeni saat | MP3 |
| 6. Tuulen viemää | MP3 |
| 7. Polte | MP3 |
| 8. Nuorallatanssi | MP3 |
| 9. Hiljaisuus | MP3 |
| 10. Enemmän kuin koskaan | MP3 |
| 11. Salattu | MP3 |
Lyriikat
LUPAUS
Minun täytyy mennä, lähteä pois
En voi sanoa että se helppoa ois
Teidän täytyy jäädä tänne kulkemaan
Te olette suola tämän maan
MINÄ PALAAN TAKAISIN
TäÄYTÄN MINKÄ LUPASIN
Ja sekasorto täyttää maan
Kun luonnonvoimat perää omiaan
Ei ole paikkaa minne paeta
Silloin olette lähellä vapautta
Kun aurinko pimenee
Ei loista öisin kuu
Silloin hetki lähenee
Jolloin taivaat avautuu
VALON VALTAKUNTAAN
Ota tää päivä elämää. Kaikkeni mä annoin,
ei mul oo enempää
Ota myös pimenevä yö. En yksin löydä valoon,
turha edes yrittää
VIE MINUT SINNE, MIS' SäTEET KULTAA MAAN
SINNE MIS' PIMEYSKIN VALOA KUNNIOITTAA
VIRTAAVAT VEDET JA HOHTAVA MAA
VIE MINUT VALOSI VALTAKUNTAAN
Sinä saat elämäni mun. En tahdo päivääkään,
yksin yrittää
Silloinkin kun olen kuilun reunalla
Mä sinuun tarraudun, johda askeleeni mun
VIE MINUT SINNE, MIS' SäTEET KULTAA MAAN
SINNE MIS' PIMEYSKIN VALOA KUNNIOITTAA
VIRTAAVAT VEDET JA HOHTAVA MAA
KERTOO OON TULLUT SUN VALTAKUNTAAN
EN VäLITä
Täyttää pinnallisuus maiseman
Ei kukaan tunnu huomaavan
Vakan alle jäänyttä kynttilää
Niin mauton suola maailman
Sammuu liekki palavan
Valitutkin yllättää
Miksi nostaisin ääneni?
Miksi värjäisin nimeni?
EN VÄLITÄ ENÄÄ MITä MUSTA SANOTAAN
EN VÄLITÄ ENÄÄ
VIELÄ JOSSAIN ELÄÄ ITU RISTIN SANOMAN
SE VOIMAA KERÄÄ
Tuhkaa päälleen valelee
Puhujat taas hiljaisina
Sanomatta sanaakaan
Imee sielun koneistoon
Yksikätinen maailma
Pyöritä, voita miljoona
SINä VAIN
En turhaan nimeäs huutanut, Sinä kuulit kyllä
Saavuit pieneen maailmaani, olit henkenä yllä
Silloin nostin käteni kohden Taivaan viittaa
Luotan Sinun armoosi, en enää muusta piittaa
SINÄ VAIN, SINÄ VAIN
OLET MULLE KAIKKEIN RAKKAIN
SINÄ VAIN, SINÄ VAIN
OLET MINUN AINOAIN
Ei noussut turhaan huutoni
Sinä vastasit vihdoin
Tuohon hentoon rukoukseen
Jonka eteesi kannoin
Silloin ristin käteni, olin hetken hiljaa
Luotan Sinun armoosi, en tahdo yksin jatkaa
KAIKKENI SAAT
Kaadan lopun kahvin pois, se on liian kylmää
Oi jos kaiken heittää vois ja nousta kanssas tuuleen
Matkahuollon kahvila on keltaisenkirjava
Ja mummot istuu pihalla, siellä parhaat jutut kuulee
Kanssasi vietän pienen hetken, vaikka yksin mä tässä oon
SINÄ SAAVUIT JA TOIT UUDET TUULET MUN ELÄMÄÄN
SINÄ TIEDÄT JA VOIT JELPPAA SILLOIN KUN VÄSYTTÄÄ
SINÄ KAIKKENI SAAT, NOSTAT JALOILLEIN UUDELLEEN
KIERRÄN YMPÄRI MAAN, MINNE TAHDOT SINNE MEEN
On risti kirkon katolla vinossa etelään
Ja pappi kulkee mopolla, joka sinistä savua puskee
Kaadan lisää kahvia santsikupin hinnalla
Ristin kädet ympäri mukin, ettei kaikki tajuu
Kanssasi vietän pienen hetken
Elämän suuren pienen retken
Elämän parhaan pienen hetken
Vaikka yksin mä tässä oon
TUULEN VIEMÄÄ
Pois katoaa, aikojen taa
Päivä tää ja kohta huominen
Tietä hapuillen, tuulta tavoitellen
Ei ole uutta alla auringon
Aivan sama mitä teen
Aivan sama minne meen
EN KAI MILLOINKAAN VOI KÄSITTÄÄ
TÄTÄ SUURTA NÄYTELMÄÄ
TÄMÄ IHMISEN TIE, EI MINNEKÄÄN VIE
JOTA ELÄMÄKSI KUTSUTAAN
ENKÄ MILLOINKAAN VOI UNOHTAA
KUN SUN RAKKAUS SAAVUTTAA
UUTTA SE LUO, VIITAT POLKUIHIN TUO
JOTKA NIIN MONET OHITTAA
En ainoa oo, joka Sun aurinkoo
Kaipaa tähän pimeyteen
Hetkeen voimasi tuo, saavu hiipuneen luo
Sytytä sydän liekkiin uudelleen
POLTE
Istun meren rannalla. Aallot iskee rantoja
Soittaa samaa sävelmää
Kerran taas tänne kävelin
Niinkuin monta kertaa aiemmin
Katsomaan päivän kuolemaa
POLTETTA SYDÄMEN
KAIPAUSTA TOTUUDEN
SAMMUTTAA, EI KUKAAN MUU VOI
Onneksi minkä sulta sain
Yölläkin on mun valonain
Ei hohteesi sammu milloinkaan
On kuin sieluni irtois ruumiista
Sanat kuulen korvissa:
Kaiken vuoksesi mä tein
Aika pysähtyy paikoilleen, kaikki hiljenee
Ja tiedän oon Sinut saanut löytää,
löytää uudelleen
NUORALLATANSSI
Kuljen eteenpäin. Ainakin niin väitetään
Varma en silti oo pääsenkö minnekään
Vaikka maisemat muuttuu, aina jotain puuttuu
Olen vankina tiellä, jota täytyy kulkea
MIKÄ OLIKAAN ELON KULTAMAAN
KAIKKEIN TÄRKEIN MAISEMA?
MINNE PITIKÄÄN TÄÄLLÄ TÄHDÄTÄ
ETTÄ ONNEN LöYTÄÄ VOI?
Niin kuin nuorallatanssi, on helppoo elämän valssi
Kyyneileitäni kukaan ei onneksi nää
Vaikka paljon mä toivoin, en ollut valmis viel tähän
Paljouteen tyhjyyden - se on liian vähän
HILJAISUUS
Mitä etsin, en tiedä löydänkö milloinkaan
Mitä löydän, olenko valmis kohtaamaan
Vaikka reitti selvä on. En jaksa tuskastun
Lupauksesi, on mun ainoa toivoni
Ja sun sanat, niihin nojaan selkäni
Niiden varaan heittäydyn. Jätän maan jo hävityn
KUINKA KAUAN ODOTTAA
JANONI VETTÄ VIRTAAVAA
KUIVAN LÄHTEEN LUONA VOI
PYYDÄN ETTÄ NÄYTÄT MULLE TIEN
JOKA LUO ELÄVÄN VEDEN VIE
MISSÄ ÄÄRETöN HILJAISUUS SOI
Sinä kuulit, ainakin tänään uskon niin
Nostin katseen uusiin maisemiin
Käänsin pääni tuuleen - uuteen mahdollisuuteen
KUINKA KAUAN ODOTTAA
JANONI VETTÄ VIRTAAVAA
KUIVAN LÄHTEEN LUONA VOI
TIEDÄN ETTÄ NÄYTÄT MULLE TIEN
JOKA LUO ELÄVÄN VEDEN VIE
MISSÄ ÄÄRETöN HILJAISUUS SOI
ENEMMäN KUIN KOSKAAN
Yksi yö taas, yötön yö taas
Jonka vietän miettien
Elämäni palikoita pimeässä keräillen
Tahdon kulkee oman tieni, nähdä minne se vie
Tahdon päättää kenen mieli, on mun ajatusten tie
Tahdon katsoo kaikki kortit, pelata loppuun tän pelin
Olla varma että minä, oman elämäni naruista vedin
SILTI ENEMMÄN KAIPAAN SINUA KUIN KOSKAAN
OHJAAMAAN TÄTÄ ELÄMÄNI MATKAA
Tahdon olla joka päivä, oman itseni herra
Ja ratkaisuihin tyytyväinen, kun taakse katson kerran
Tahdon tietää mihin uskon, vai uskonko mihinkään
Ja taas mietin, miksi lainkaan synnyin elämään
SIKSI ENEMMÄN KAIPAAN SINUA KUIN KOSKAAN
ELÄMÄÄN ELÄMÄNI YHTÄ MATKAA
Jos sais uudelleen kirjoittaa tätä elämän tarinaa
Monta lausetta vois, monta lukua jättää pois
SALATTU
Olet suuri salattu hiljaisuus
Sielun kaipauksen keskipiste
Olet näkymätön vierailija kaikkialla
Lämmin, ymmärtävä katse
Ja kun edessä aukeaa meren aava
Elon mittaamaton määrä
Jää mieli miettimään sitä maata
Jonne tahdon jäädä
AJATUSTEN SYVIEN VESIEN ÄÄRELLÄ
MYöS ME MATKAA TEEMME
SIITÄ VOIMAN LöYDÄMME
SIELUN SYVÄT VEDET HEIJASTAA
JOTAIN JONKA LUOKSE
AINA KAIPAAMME UUDESTAAN
TAIVAAN TÄHTIEN TAA
Olet elämänikäinen salaisuus
Maailmankaikkeuden ydin
Jota lähemmäs tahdon suunnistaa
Ehkä saavuttaa pienen hipun
Ja kun silmitön suru mielen valtaa
Iskee elämä kasvoille oven
Tahdon katseeni kiinnittää suureen toivoon
Johon luottaen mä kuljen
|  |
